”2020 Megatrendi numero 5. – Talous etsii suuntaansa.” – Löytääkö?

Nyt teksti tulee enemmänkin sillä painolla, että tilanteet elää päivittäin ja oikeastaan jopa tunneittain. Olen hidas kirjoittamaan, ja kirjoituksen aikana tulee lisää artikkeleita aiheeseen liittyen. Talous kun tosiaan etsii suuntaansa aika raskaalla kädellä tällä hetkellä.

Viime viikonloppuna elettiin tosiaan aivan eri maailmassa kuin tänään. Jatkotarinat tuotekehityksen kehittymisestä jäänee tulevaisuuteen, kunhan tilanne rauhoittuu. Syksymmällä sitten kait jatkuu. Tämän hetken tilanteessa niillä pohdinnoilla ei ole niin merkitystä.

Mutta siis – käytännössä maanantaiaamu valkeni siihen, että vihdoin aikoja kasvatettu talouskupla puhkesi. (Tai, kuka nyt sen päivä määrittääkään, itse pidin tuota päivää lopullisena signaalina) Maanantain jälkeen olenkin lähinnä miettinyt sitä, että ”mitä sitten”?

Maailma ei pysähdy, ihmiset syövät ja nukkuvat ja valveaikansa tekevät jotain joka hyödyttää yhteisöä. Ok, yleensä ajatellaan työpaikkojen syntyä tai menetystä, mutta asia on hyvä ajatella abstraktisti tässä tilanteessa, jossa todennäköisesti moni menettää tulonlähteensä. Kaikki toiminta, joka hyödyttää toisia on asia josta saa palkan. Joskus palkka on kiitos, joskus vastapalvelus, joskus raha.

Tilannepohdintaa

Haaste tämänhetkisessä tilanteessa on ennakoinnin kannalta se, että kukaan ei yksinkertaisesti tiedä mitä tulee tapahtumaan. Samaan aikaan on ilmoilla täysin vastakkaisia veikkauksia, mutta mikään signaali ei näytä tukevan sitä, että kuplaa onnistuttaisiin enää paikkaamaan umpeen. Paras lyhyen tähtäimen skenaario tietysti olisi, että kupla pysyisi aisoissa ja toiminta jatkuisi pienen kolhun jälkeen kuten ennenkin. Se vain näyttää valitettavasti sangen epätodennäköiseltä minkä tahansa värisien linssien läpi.

Koska mittakaava on niin iso, on jossain määrin mahdotonta osoittaa pelkistä talousluvuista, että mitä tulee tapahtumaan. Vuorovaikutussuhteet sekä poliittisesti, taloudellisesti, että tuottannollisesti ovat niin monimutkaisia, että olisi hurskastelua joko vain povata maailmanloppua tai toisaalta vähätellä skenaarioita. Muuttujia on vain yksinkertaisesti liikaa.

Oma henkilökohtainen epäilys on, että tätä kriisiä ei selätetä rahalla. Koska ongelma vaikuttaa tunnettujen ekonomistien mukaan olevan rakenteellinen ominaisuus ennemmin kuin uusi vahinko, on tällaisia kuplia luvassa yhä uudestaan ellei järjestelmää uudisteta. Järjestelmän uudistamisen paineista puhui myös Sitra Megatrendeissä, mutta kukaan ei vaan ole käsitellyt asiaa siltä kannalta kuka sen tekee? Miten? Mikä on tulos? Tulevat 12kk näyttänevät miten käy. Uskon, että muutos voi tulla lähes mistä tahansa, mutta mistä se muutos tulee on nyt täysin arvaamattomissa.

Haastena tässä kuten muissakin kriisitilanteissa on, että syntyy herkästi valtatyhjiö. Ihmiset tunnetusti turvautuvat herkästi siihen, joka esittää asiansa varman oloisesti tai omaa ennakkokäsitystä tukevasti. Erityisesti heikot ajat luovat kasvupohjan tällaiselle. Se on uhka ja mahdollisuus, koska tämä varma kaveri voi olla yhtä hyvin väärässä. Toisaalta on nyt huomattava, että kulttuurimme muuttuu koko ajan ja teemme sitä koko ajan omilla teoillamme!

Omaa positiivista uskoa tulevaan luo se, että ihmisten halu lähteä sotimaan on onneksi heikentynyt pitkän rauhanajan saatossa. Se skenaario on tuntuu varsin epätodennäköiseltä, vaikka historiallisessa mielessä sille muuten onkin todennäköisyytensä tilanteessa jossa leipä ja sirkushuvit ovat vähissä. Sirkat afrikassa todennäköisesti tuovat oman lisänsä tähän monimutkaiseen yhtälöön myöhemmin, mutta se lienee – ihme kyllä – tulevien viikkojen pienin murhe. Kun skenaariot rajaa siihen, että pahimmillaan rahat loppuu, ollaan aika positiivisella puolella vielä liikkeellä.

Myös viimepäivien solidaarisuudenosoitukset sekä koronan riskiryhmiä että toisaalta yrittäjiä ja kaikkia kriisin kärsijäosapuolia kohtaan ovat luoneet uskoa tulevaan. Eli ei tässä nyt ihan mahdottomaan dystopiaan kannata vajota!

Uusi suunta ylös, mutta millä trendillä?

Mitä aiemmin kirjoitin tuotekehityksestä ja darwinista pitää tietty paikkansa. Nyt vaan on tapahtunut radikaali ympäristön muutos, jolloin yritysten pitää miettiä tosissaan yrityksen selviytymistä. Perusedellytykset yritystoiminnalle eivät häviä, mutta äärimmäinen muutos kulutukseen tulee.

Olen yllättävän usein osunut tulevaisuusveikkailuissani oikein, mutta nyt haastetaso on sen sijaan kokolailla mahdoton, koska sopivaa vertailukohtaa ei todellisuudessa ole. Suomi on jäänyt jälkeen kilpailukyvyssä ja tuottavuudessa vuoden 2008 kriisistä, eikä 12 vuoden aikana ole toipunut edellisestäkään. Nyt tulee ns. tosipaikka, jossa mitataan yritysten kyky joustaa oikeasti. Yksi ennuste työttömyydestä syksyksi on, että se nousee lähelle 20% ja se kuulostaa jokseenkin realistiselta.

Positiivisuuden kautta ajatellen uskon ja erityisesti toivon, että sosiaalisessa mediassa näkemäni ihmisten osoittamat solidaarisuuden eleet lisääntyvät. Veikkaan, että freelancerit liittoutuvat, perustavat osuuskuntia ja sitä kautta muodostavat yrityksiä ja sitä kautta yritysten toiminta muuttuu. Sama trendi siis yksinyrittäjillä, kuin heillä jotka alunperin perustivat ammattiliittoja. Liian monella tulot ovat nyt loppuneet, joten pakko ja yhteinen etu ajavat yhteistyöhön. Kun kansallisesti leipä on ohut, niin on parempi kaikille, että naapurikin saa

Samaa yhteisen edun mallia olen havainnut kasvuryhmän synnyssä ja yleisessä ’hengessä’ joka yrittäjyyteen on viime vuosina tuntunut syntyvän. Allianssimainen toiminta toivottavasti myös lisääntynee, sekä kansallishenki. Ja kun sanon kansallishenki, niin ajattelen Aleksis Kiveä, Agricolaa, Elieliä, yms. positiivista mitä kansallisuudessamme on.

Meillä on Design in Finland, eli maailmanluokan designia. Lisäksi meillä on raskasta teollisuutta, IT-osaamista ja puhdasta ruokaa. Näitä annettuja eväitä sekoittaen on nyt mahdollista joko jäädä vielä pahempaan sumppuun kuin 2008, tai kiilata muiden ohi. Mahdollisuudet ovat yhtäläiset molempiin ja meistä kukin on osallisena siihen mihin suuntaan tilanne etenee.

On siis olemassa hyviä signaaleja, joihin kannattaa keskittyä!

Hot tip! Lisäpohdintana trendeistä – kun raha on tiukalla, niin miksi yritys ostaisi työvoimaa henkilöstövuokrausfirmalta, eikä tietyn alan ammattilaisten osuuskunnalta? Työ olisi joustavaa ja katerakenne mielekäs, eikä näiden kunkin tarvitsisi perustaa ”kevytyritystä”, eli maksaa katetta kevytyritysfirmalle? Kannattaa olla luova ja tehdä töitä allianssihenkeen.

Mitä seuraavaksi?

Riippuu mitä teet ja kuka olet, mutta jossain kehitys/johtotehtävässä ollessasi, kannattaa perehtyä alla linkitettyihin teksteihin.

Kriisistä huolimatta kehitysperiaateet ovat samat. Nyt vaan ympäristö on uusi ja muutospaine on äärimmäinen – eli välttämätön.

#1. Ville Tolvanen julkaisi alla olevan hyvän omistajan muistilistan kriisinhallintaan linkedinissä.

#2. Kannattaa lukea Pasi Sillanpään kirjoitus viime lamasta selviämisestä, jotta saa kuvan siitä mitä on odotettavissa. Hänkin samalla linjalla kuten Ville.

#3. Luettava myös Esko Ahon haastattelu lamavuosista ja niitä koskevista muistoista koskevasta kirjasta, joka on jossain määrin kuvaus tulevasta.

#4. Minna Halmeen, Perttu Pölösen ja Timo Järvensivuna haastattelu antaa kuvaa skenaarioiden määrästä. Tulevat 12kk ovat varmasti yllätyksiä täynnä.

# 5. Saska Saarikosken kolumni summaa hyvin sen epäluulon, joka nyt kohtaa itsessään globalisaatiota. Huomattava näkökulma suunniteltaessa strategiaa selvitä tulevista kuukausista.

Tiivistäen edelläolevat – nyt pitää olla hyvä tilannekuva kassan tilasta ja riittävä mielikuvitus luoda myynnin kanssa strategia saada liikevaihtoa tulevat 12kk. Yhteistyöllä ja tietyllä arvomuutoksella uskon tämän onnistuvan. Enemmän duoo kuin sooloo, sanoi joku 2000-luvun kansanlaulaja.

Tässä tilanteessa useissa yrityksissä voi lähteä aika puhtaalta pöydältä miettien siltä kannalta, että ”mistä nyt maksetaan, mitä me osatataan?” Riippuen toimialasta se tulee olemaan joko hankalaa tai äärimmäisen hankalaa, joten kaikkia keinoja pyritään käyttämään pitämään toimintaa yllä parempia aikoja odottelemassa. Vanhoista asiakkuuksistakin kun on pidettävä kynsin hampain kiinni.

Ja huom.! Talous nousee vielä. Toivotaan, että tämä koettelemus lisää ihmisten yhteisöllisyyttä sen sijaan, että jakaisi. Uskon ja toivon niin käyvän.