Tjahas, sinne meni 3v sutjakasti sitten viimepäivityksen 🙂
Eivaan. Ei ole ollut pelkästään ohi mennyt. 2021-23 on mennyt lähinnä työhön keskittyen, ja moni asia on jäänyt hieman taka-alalle. Opinnoista gradukin odottaa sujuvasti tekijäänsä. Aihekin siinä on selvä ja kiinnostava – yrityksen hallituksen rooli tuotekehityksessä.
Syy kirjoittelun vaillinaisuuteen on myös se, että on ollut hieman hakemista että mitäköhän sitä tekisi. Kiinnostus ja suuntautuminen ei ole muuttunut mihinkään, mutta sen sijaan suurin pohdinta on ollut miten osaamista soveltaa. Ja että mitä sitä oikein ajatuksistaan julkaisisi?
Sanotaan, että pitäisi vaan tehdä vaikka ei huvita, niin nyt se ei ihan onnistunut Väkisin kirjoittaminen on sen näköistä, että se on väkisin kirjoitettu. Ainakin tämä pätee omaan tekstiin. Innolla kirjoitettu on ehkä poukkoilevaa ja hajanaista, mutta väkisin kirrjoitettuun tulee pakkopullan maku.
Miten nyt tässä aktivoiduin? Koska eihän tämä aihepiiri mihinkään katoa. Katselin vanhoja artikkeleita mitä kirjoittelin, ja ihan asiaahan ne ovat yhä. Suomen tuotekehityksen takamatkasta olen yhä enemmän huolissani, mutta toisaalta myös monista muista kehityskaarista mitä maailmassa on. Niihin en voi vaikuttaa, mutta josko nyt koittaisin makustella kehitysasioista taas hieman.
Miten otsikko muuten liittyy tähän juttuun? No oikeastaan siten, että mikäänhän ei ole tässä muuttunut matkan varrella. Sama suunta, samat tavoitteet, sama kaveri kynässä.