”Unelmat eivät ketään joka päivä syötä”
Maija Vilkkumaa / Totuutta ja tehtävää
Ajattelin avata vähän henkilökohtaisempaa aihetta. Minua on jostain syystä aina pidetty ”innovatiivisena”, enkä ole oikein millään tahtonut allekirjoittaa tätä ajatusta. Mielestäni kuka tahansa voi olla ”keksijä”, mikäli niin haluaa. Se ei ole jännää ja luovaa hommaa, vaikka joku niin voisikin ajatella.
Kun aiemmin esitin pohdiskelemaani tuotteiden evoluutioteoriaa, niin tarkoitus oli osoittaa kuinka kehitys on systemaattista. Koska kehitys on systemaattista, on keksijäksi ryhtyminen on vastaavalla tapaa systemaattista työtä. Se, kuten mikä tahansa taito, edellyttää ainoastaan kohtuullisen määrän innostusta ja perehtymistä.
Aivan liian usein innovaatiokeskusteluissa keskitytään ideointiin ja unohdetaan prosessin pullonkaula, eli arviointi siitä mitä ollaan tekemässä. Se on tämän ajatusmallini ydin, jolla kuka tahansa voi ryhtyä keksijäksi. Jos ei ole logiikkaa millä keksintöjä tekee, on niiden laatu vastaava kuin nopan heitossa.
Mitä oikein pitäisi tehdä? Mikä on hyvä? Ideointia tietysti tarvitaan, mutta siinä pitää olla raamit jotka määrittävät keksimistä. Kun tiedät raamit, tiedät mille alueelle ideoinnin keskittää.
1. Ymmärrä tarve
Esimerkkinä tarpeen ymmärtämisestä on tapaus, joka on kaihertanut minua pitkään. Kuulin, että eräät nuoret insinöörit olivat keksineet idean alkaa tehdä puhelinkoppeja. Siis puhelinkoppeja ilman puhelinta. En kertakaikkiaan voinut ymmärtää mikä idea tuossa oli, ja ajattelin tämän niché keksinnöksi.
Ongelma oli se, että en ymmärtänyt tarvetta. En ollut ollut työskennellyt vielä tuohon aikaan avokonttorissa, jossa ei tahdo saada työrauhaa. Vasta avokonttorityöhön päästyäni minulle valkeni kuinka valtava tarve oikeasti olikaan.
Tarpeen havainnoinnissa on tärkeää ymmärtää abstraktion taso! Sivistyssana jota tässä asiayhteydessä käytetään on ongelman abstrahointi. Ihmiset eivät pohjimmiltaan siis kaipaa avokonttoreihin puhelinkoppeja. Tarve on työrauha ja yksityisyys puhelun ajaksi. Puhelinkoppi on siis ratkaisu, ei tarve.
Mikä tahansa ongelma on helppo ratkaista, kunhan se on ensin selvästi määritelty. Millä on merkitystä? Vaikka kuinka usein itsekin kannatan asioden konttorilla ’etänä’ pohtimista, ei se silti useimmiten korvaa paikan päällä koettua. Ei ainakaan uusien ratkaisujen luomisessa.
Vanha japanilainen ohje ”Genchi Genbutsu” pätee, eli go and see.
2. Ymmärrä arvo
Se, että on tarve, ei tarkoita kannattaako jotakin ongelmaa lähteä ratkomaan. Arvo tarkoittaa sitä, että joku olisi valmis maksamaan ongelman ratkaisusta. Aiemmin kirjoitin, kuinka kehityksen idea on tehdä jotakin hyödyntäen olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Joko tuotteen tuottaminen on edullisempaa tai vaihtoehtoisesti tuote on toiminnaltaan asiakkaan näkökulmasta kilpailijoitaan paremmin käyttöön soveltuva.
Työrauhan arvo konttorissa? Jos ajatellaan, että yksi puhelu aiheuttaa avokonttorissa kahden työntekijän häiriintymisen ja puheluita on yhteensä tunti per päivä, niin sitä kautta päästään hahmottamaan keksinnön arvoa.
3. Laske
Jos aikoo olla keksijä, on nähtävä asiat numeroin. Tarpeen ja arvon ymmärtämisessä on huomattavaa, että molemmat ovat laskennallisia suureita. Kun tarpeella on arvo ja ratkaisulla on joku arvo, on jo luotu jonkilainen alue tässä välimaastossa mitä kannattaa ideoida.
Myydessä toimistoon yksityisyyttä ja työrauhaa, on maksimi myyntihinta tälle lisäarvolle arvioitavissa puheluiden määrästä ja työntekijöiden tuntihinnasta. Kun soveltaa go and see menetelmää, pääsee kartalle siitä kuinka realistisia arviot ovat ja laskennan validiteetti kasvaa.
Tällainen ideologia ideoista ratkaisuina ja jonkin laskennallisen arvon tuottajina mahdollistaa sen, että ideat automaattisesti kasaantuvat mielekkäälle alueelle ja oma ajatusmaailma kehittyy luomaan enemmän näitä toteutettavissa olevia ratkaisuja. Tällä järjestelmällisellä ajattelutavalla voi kuka tahansa olla tehokas keksijä.
Ehdoton apuväline on tietysti taulukkolaskenta, johon eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja voi syöttää ja analysoida nopeasti. Tällöin heti ideatasolla saadaan haarukoitua sekä teknistä, että taloudellista toteutettavuutta. Tällä tavalla haarukoitu idea jota esität eteenpäin ei ole ”vain idea”, vaan perusteltu ratkaisu. Tämän lisäksi kun muut keksivät uusia satunnaisia ideoita, voit jäsentää ideoitasi vertailutaulukoksi ja sinulla on aikaa luoda enemmän ideoita sille kannattavalle alueelle!
Laskenta onkin kuten tähtäin. Muiden ampuessa paljon umpimähkään, voit sen sijaan keskittyä paremmin siihen häränsilmään osumiseen. Tällöin harkitut ehdotuksesi näyttäytyvät uloispäin innovatiivisilta!
4. Keksi
Kun kohdat 1,2 ja 3 on ok, niin jäljellä on enää se itse keksiminen. Ideointimetodeja on maailma pullollaan, joten pidän aiheen minimissä. Parhaita ideoiden lähteitä ovat mielestäni kuitenkin uteliaisuus, ennakkoluulottomuus ja ympäröivän maailman seuraaminen. Kuten aiemmassa postauksessa viittasin evoluutioon – parhaat sovellettavat ratkaisut ovat jo olemassa jossain muussa ympäristössä. Pitää vain osata nähdä ne, ja soveltaa uuteen kontekstiin. Tästä varmasti lisää myöhemmin.
Hyvä ideoinnin metodiikka näiden sovellettavissa olevien ratkaisujen etsintään on mm. Triz, jota usein jaksan suositella. Pelkkä Triz ei kuitenkaan auta keksijäksi ryhtymistä, mutta ehdottomasti helpottaa merkittävästi ajatusten jäsentämistä. Kun muut koittavat sparrata toisiaan innovatiiviseen hybrikseen, voit käydä läpi listan 40:stä luovasta ratkaisumenetelmästä ja arvioida niiden soveltuvuutta tarpeeseen. Todennäköisesti keksit enemmän ja parempia ideoita kuin muut, koska tiedät miten ja mistä etsiä.
Lopulta siis väitän, että näillä tässä esitetyin eväin voi kuka tahansa olla innovatiivinen keksijä! Tämä perustuu siihen, että on helpompi ideoida johonkin maaliin, kuin parannella asioita sokkona. Ei Edison sattumalta keksinyt sähkövaloa. Hän tiesi tarpeen ja arvon ja käytti resurssit teknisen ratkaisun etsimiseen jolla hänestä tuli mm. sähkövalon keksijä.
Aiheeseen liittyvää luettavaa:
http://www.triz40.com/aff_Principles_TRIZ.php
https://www.nps.gov/edis/learn/historyculture/edison-biography.htm
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4753